Nöyrin mielin, me karjalaiset ja karjalaisten jälkeläiset laskemme seppelen Virolahden sankarihautausmaalle.

Tämä kunnianosoitus on kaikille niille, jotka kaatuivat sotiemme taisteluissa.

He ja heidän perheensä antoivat suurimman uhrin, minkä ihminen voi antaa isänmaata puolustaessaan.

Urjalan karjalaisten ja Jokioisten karjalaisten puolesta seppeleen sankarimuistomerkille laskivat puheenjohtajat Päivi Klemelä ja Hannu Kontio.

Hannu Kontio lipun vastaanotossa

Meillä on suuri kunnia ottaa vastaan tämä Punnuksen koululta lähtöisin oleva Suomen lippu.

Näin sotien jälkeen syntyneenä tulee lipun myötä ajatuksia koulun vaiheista ja sen historiasta. Ne olivat raskaita aikoja. Ensimmäinen koulu Punnukseen valmistui 1889. Kapinan aikaan 1918 punaiset polttivat koulun ja surmasivat opettajan.

Uusi koulu rakennettiin samalle paikalle ja siinä päästiin opin alkuun jo syksyllä 1919.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin, enne talvisodan alkua, koulu otettiin sotilaskäyttöön. Tammikuun puoliväliin mennessä koulurakennus oli reikiintynyt ammuksista niin pahoin, että koulu poltettiin omien toimesta 19. tammikuuta 1940 Martti Saarennon kirjan mukaan.

Onneksi tämä Suomen lippu, joka on liehunut koulun salossa Punnuksen sinitaivasta vasten, on saatu pelastettua.

Lämpimät kiitoksemme kaikille teille, jotka olette auttaneet tämän arvokkaan lipun pitkää evakkomatkaa ja päättäneet lahjoissa sen punnuslaisille ja heidän jälkikasvulleen.

Lipun tarina

Punnuksen koululla käytössä olleen Suomen lipun pelasti ennen koulun tuhoutumista virolahtelainen Eino Kauppila, joka toi lipun kotiinsa. Lippua pidettiin arvokkaasti ja hyvin. Kauppilan tytär päätti lahjoittaa lipun punnuslaisille.

Luovutuksen puuhamiehenä toimi virolahtelainen vaikuttaja Lauri Haaja, jonka isä kaatui Punnuksessa ollessaan puolustamassa Karjalaa